Ammattipuhtaustuotteilla varmistetaan riittävä hygienia kaikkialla – mm. sairaalahygienia ja elintarviketurvallisuus oleellisesti riippuvaisia alan tuotteista
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmassa kuolee vuosittain 420 000 ihmistä ruokamyrkytykseen[1] ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) mukaan 37 000 potilasta sairaalainfektioihin. 25 %:a sairaaloista saaduista tartunnoista olisi kuitenkin estettävissä.[2] Hygieniatason nostolla näitä lukuja voitaisiin pienentää merkittävästi. Ammattipuhtaus- ja -hygieniatuotteilla on siis suora vaikutus ihmisten terveyteen, eikä näiden tehosta tule tinkiä kemikaalilainsäädäntöä uudistettaessa. Toimiva yhteiskunta on riippuvainen alan valmisteista: ammattipuhtaussektori on mukana kaikkialla, missä on elämää.
Ammattipuhtaus- ja -hygieniasektorin merkitys yhteiskunnan riittävän puhtaus- ja hygieniatason varmistamisessa on kiistaton. Odotamme erilaisten tilojen kuten koulujen, ravintoloiden ja elintarviketuotantolaitosten olevan puhtaita ja turvallisia. Alan valmisteilla varmistetaan riittävä puhtaus ja tarvittaessa desinfiointi: niillä voidaan mm. vähentää tai tuhota sairauksia aiheuttavia mikro-organismeja. Tuotteiden tehokkuus on osa kestävyyttä – näiden oikealla käytöllä ehkäistään muita haittoja ja kuormitetaan ympäristöä vähemmän. Tuotteiden osuus puhtaanapidon kokonaiskustannuksista on alle 5 %:a, minkä vuoksi näiden käytöstä tinkiminen ei tuo oleellisia säästöjä, mutta voi pahimmillaan vaikuttaa negatiivisesti terveyteen.
EU:n vihreän kasvun kemikaalistrategialla pyritään parantamaan jo ennalta korkeatasoista kemikaaliturvallisuutta. Muutokset vaikuttavat myös ammattipuhtaussektoriin. Toimiala edistää EU:n ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita innovaatioiden ja vapaaehtoisten aloitteidensa avulla ja on jo pitkällä vihreässä siirtymässä. Tästä on osoituksena mm. se, että erilaiset ympäristömerkit ovat olleet arkipäivää alalle jo vuosikymmeniä.
Käytännön esimerkkejä kestävyyden edistämisestä ovat myös mm. tuotteiden oikean annostelun kehittäminen ja tuotteiden tiivistäminen. Tasokkailla annostelulaitteilla taataan oikea määrä pesuainetta kuhunkin käyttötarkoitukseen, millä saavutetaan optimaalinen suorituskyky, ehkäistään roiskeita ja jätettä sekä rajoitetaan kosketusta puhdistusaineiden kanssa. Yliannostus lisää kemikaalien, veden, lämmön ja energian kulutusta, kun taas aliannostelu johtaa epätyydyttävään lopputulokseen ja uudelleen puhdistamiseen, mikä lisää ympäristökuormitusta. Juuri oikea lopputulos on kaikkein ympäristöystävällisintä.
Tiivistetyillä tuotteilla voidaan puolestaan optimoida resursseja, mikä on oleellista kestävän kehityksen näkökulmasta. Tuotteiden tiivistämisellä on pystytty pienentämään CO2-päästöjä tuotteen koko elinkaarella aina jakelusta ja valmistuksesta pakkauksiin ja toimituksiin asti. Myös koostumuksia ja pakkauksia kehitetään jatkuvasti. Mm. biopohjaisten raaka-aineiden käyttöä on lisätty ja pakkausmateriaalien käyttöä vähennetty.
Tulevaisuuden sääntelyllä ei tule vaarantaa toimivien ja tehokkaiden raaka-aineiden ja tuotteiden saatavuutta. Mahdollinen tuotteiden tehon heikentyminen tarkoittaisi niiden käyttömäärien lisääntymistä ja jopa hygieniatason laskua. Yritykset tekevät jatkuvaa työtä tuotteiden kestävyyden edistämiseksi tehokkuudesta tinkimättä ja vapaaehtoishankkeille tulisi antaa painoarvoa lainsäädännön kehitystyössä.
[1] https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/food-safety
[2] https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/economic-evaluations-interventions-prevent-healthcare-associated-infections