Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Kosmetiikka » Kosmetiikan lainsäädäntö » Kosmetiikan ainesosat

Kosmetiikan ainesosien sääntely

Kosmetiikassa saa käyttää vain sellaisia aineita, joiden käyttö kosmetiikassa on turvallista. Kosmetiikan ainesosia säädellään EU:n kosmetiikka-asetuksella.

Kosmetiikkatuotteissa kielletyt aineet on lueteltu kosmetiikka-asetuksen liitteessä II. Myös sellaisten aineiden käyttäminen kosmetiikassa on lähtökohtaisesti kielletty, jotka on luokiteltu EU:n CLP-asetuksessa (1272/2008/EY) syöpää aiheuttaviksi, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaaralliseksi (CMR-aineet).

Lisäksi kosmetiikka-asetuksen liitteessä III (rajoituksin sallitut aineet) määritellään tietyille aineille pitoisuusrajoituksia ja sallitut käyttökohteet. Asetuksen muissa liitteissä on lueteltu kosmetiikassa sallitut väriaineet, säilöntäaineet ja UV-suojat sallittuine pitoisuuksineen.

Euroopan komission riippumaton tiedekomitea SCCS vastaa asetuksen liitteissä lueteltujen aineiden turvallisuusarviointien tekemisestä. Ainesosien säätely perustuu tiedekomitean tekemiin arviointeihin.

Tietoa eri ainesosista

Säilöntäaineet

Miksi säilöntäaineita tarvitaan kosmetiikassa?

Monet kosmetiikkatuotteet pilaantuvat koostumuksensa vuoksi helposti. Tämän vuoksi säilyvyyteen kiinnitetään erityishuomiota. Säilöntäaineet ovat yksi hyvä tapa säilyvyyden varmistamiseksi. Lisäksi muilla menetelmillä, kuten pakkaustekniikalla, voidaan vaikuttaa tuotteen säilyvyyteen.

Kaikkien kosmetiikkatuotteiden on oltava turvallisia ja säilyvyys on olennainen osa tätä. Säilöntäaineet auttavat säilyttämään tuotteen laadun ja turvallisuuden. Niiden tehtävä on suojata tuotetta esim. bakteereja, hiivoja, homeita vastaan.

Erilaiset kosmetiikkatuotteet tarvitsevat erilaisia säilöntäaineita, koska kaikki säilöntäaineet eivät toimi samoissa olosuhteissa tai kaikkia mikro-organismeja vastaan. Säilöntäaineita on sekä synteettisiä että luonnosta peräisin olevia. Usein tuotteissa tarvitaan yhdistelmä eri säilöntäaineita säilyvyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. ICCR (International Cooperation on Cosmetics Regulation) havainnollistaa, miksi tarvitsemme säilöntäaineita. Ne ovat oleellinen osa kosmetiikan turvallisuutta!

Case: parabeenit kosmetiikan säilöntäaineina

Kysymyksiä ja vastauksia parabeeneistä

Parabeenit, joita käytetään kosmetiikan säilöntäaineina, herättävät aika ajoin keskustelua. Kosmetiikassa käytettyjen parabeenien turvallisuuden on arvioinut Euroopan komission riippumaton tiedekomitea SCCS parabeenit. Säilöntäaineilla, kuten parabeeneillä, on tärkeä merkitys kosmetiikassa, koska niiden avulla pystytään estämään mahdollisia tuotteen pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.

Mitä parabeenit ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Parabeenit ovat yleisiä säilöntäaineita monissa kuluttajatuotteissa, esimerkiksi elintarvikkeissa, lääkkeissä sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa. Niitä käytetään paljon, koska ne ovat tehokkaita ja koska niiden riski aiheuttaa allergisia reaktioita on erittäin pieni. Säilöntäaineina parabeenit tehoavat laajasti pilaantumista aiheuttaviin mikrobeihin: ne torjuvat hyvin sekä homeita, hiivoja että bakteereja. Kemiallisesti parabeenit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka ovat parahydroksibentsoehapon estereitä.

Miksi kosmetiikassa tarvitaan säilöntäaineita?

Säilöntäaineita tarvitaan, koska kosmetiikkatuotteet tarjoavat hyvän kasvualustan mikrobeille ja pilaantuvat helposti. Pilaantunut tuote voi aiheuttaa terveysongelman tai ihoärsytysvaaran. Siksi säilöntäaineet ovat erityisen tarpeellisia kuluttajien suojelemiseksi pilaantumisen aiheuttamilta todellisilta ongelmilta. Parabeeneillä on siis tärkeä tehtävä tuotteiden laadun ja turvallisuuden varmistamisessa.

Miten kauan parabeenejä on käytetty?

Parabeenejä on käytetty monissa eri käyttötarkoituksissa turvallisesti jo pitkään aina 1920-luvulta lähtien.

Mitä parabeenejä käytetään kosmetiikan säilöntäaineena?

Kosmetiikassa käytetään metyyli-, etyyli-, butyyli- ja propyyliparabeenejä. Niitä käytetään usein seoksina. Seosten käyttäminen mahdollistaa alhaisempien pitoisuuksien käyttämisen tehden niistä samaan aikaan tehokkaampia.

Ovatko parabeenit haitallisia terveydelle?

Kosmetiikkaa säädellään EU:n kosmetiikka-asetuksella, jonka perusta on tuotteiden turvallisuus. Valitettavasti markkinoilla liikkuu paljon väärää tietoa parabeeneistä ja niiden vaikutuksista ihmisten terveyteen. Niiden ei ole todettu aiheuttavan terveysriskiä ihmisille ja ne ovat yleisesti hyvin siedettyjä. Esimerkiksi allergisoitumisriski niille on hyvin pieni. 

Mistä tietää, sisältääkö jokin tuote parabeenejä?

Kosmetiikkatuotteiden pakkausmerkinnöissä pitää olla tuotteen ainesosaluettelo, jossa luetellaan kaikki tuotteen sisältämät ainesosat. Tuotteiden sisältämät ainesosat merkitään tuotteisiin kansainvälisillä ainesosanimillä, joten kuluttajien on helppo tunnistaa ainesosat tuotteista. Parabeenit merkitään sanoilla: methylparaben, ethylparaben, butylparaben ja propylparaben jne.

Mitä laki sanoo parabeeneistä?

Kosmetiikkaa säädellään EU:n kosmetiikka-asetuksella (1223/2009/EY). Se on sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Koko kosmetiikkalainsäädännön kulmakivi on, että tuotteiden on oltava turvallisia. Lainsäädäntö määrittelee, mitä ainesosia kosmetiikassa saa käyttää ja miten suurina pitoisuuksina. Kosmetiikassa käytetään vain lainsäädännössä listattuja hyväksyttyjä säilöntäaineita, joihin parabeenit kuuluvat. Kuluttajien turvallisuuden takaamiseksi muun muassa hyväksyttyjen säilöntäaineiden listaa päivitetään jatkuvasti. Parabeenit ovat ryhmä aineita, ja jos jonkin parabeenin turvallisuus herättää kysymyksiä, teollisuudesta riippumaton Euroopan komission riippumaton tiedekomitea SCCS ottaa ainesosan uudelleen arvioitavaksi. Kaikki kosmetiikassa sallitut säilöntäaineet ja muut kosmetiikan ainesosat on nykytiedon valossa todettu turvallisiksi.

Kannattaa tutustua Cosmetics Infon informativiiseen koosteeseen kosmetiikan parabeeneista: THE IMPORTANCE OF PRESERVATIVES -> WHAT ARE PARABENS?

UV-suodattimet

Vaikka auringolla on monia positiivisia vaikutuksia, kannattaa sen haitallisilta UV-säteiltä suojautua vaattein, päähinein, lasein ja pysyttelemällä poissa suorasta auringon valosta. Myös aurinkosuojatuotteet ovat tärkeä keino auringolta suojautumisessa. EU:ssa markkinoitavien aurinkosuojien pitää olla kuluttajille turvallisia, eikä niiden käyttämiseen saa liittyä terveysriskiä.

Kosmetiikan ainesosia säädellään EU:n kosmetiikka-asetuksella. Kaikkien kosmetiikan ainesosien on oltava kosmetiikkakäytössä turvallisia. Aineiden turvallisuus todennetaan turvallisuustestein. Euroopan komission riippumaton tiedekomitea SCCS vastaa tiettyjen aineiden, kuten UV-suodattimien, turvallisuusarvioinneista. Lainsäädäntö perustuu näihin arvioihin ja kosmetiikassa saa käyttää vain lainsäädännössä sallittuja ja turvalliseksi todettuja UV-suodattimia. Toisin sanoen muita kuin lainsäädännössä hyväksyttyjä UV-suodattimia ei saa käyttää tähän tarkoitukseen. 

Kosmetiikkatuotteiden on oltava turvallisia. Yksittäisten ainesosien lisäksi yritykset varmistavat valmiiden tuotteidensa turvallisuuden lainsäädännön edellytysten mukaisesti. Turvallisuusarviossa huomioidaan myös tuotteiden säilyvyys: tuotteiden on kestettävä turvallisina niissä ilmoitetun säilyvyysaikojen puitteissa. Arviossa huomioidaan myös raaka-aineiden mahdolliset epäpuhtaudet sekä pakkausmateriaalien vaikutus turvallisuuteen. 

Case: oktokryleenin turvallisuus

American Medical Journal Chemical Research in Toxicology -lehti julkaisi 8.3.2021 tutkimuksen, jonka mukaan mukaan oktokryleeni (UV-suodatin) voi hajota aurinkosuojatuotteessa ajan kuluessa bentsofenoniksi, jolla voi tutkimuksen mukaan olla haitallisia terveysvaikutuksia. 

Oktokryleeni on kosmetiikassa sallittu orgaaninen (kemiallinen) UVA-/UVB-suodatin (EU:n kosmetiikka-asetus, liite VI, aine 10). Sallittujen UV-suodattimien listalle hyväksytään vain aineita, jotka komission riippumaton tiedekomitea SCCS on todennut turvalliseksi. Viimeisin turvallisuusarvio oktokryleenistä on julkaistu 31.3.2021 (SCCS//1627/21): aine on turvallinen aurinkosuojien UV-suodattimena.

Aurinkosuojatuotteiden käytöllä on kiistattomia terveyshyötyjä. Niiden säännöllisellä käytöllä voidaan vähentää mm. ihosyövän riskiä. WHO:n mukaan aurinkosuojatuotteiden käyttö muiden suojautumismenetelmien lisäksi on tehokas keino ehkäistä haittavaikutuksia. 

Nanomateriaalit

Kosmetiikka-asetus määrittelee nanomateriaalin seuraavasti: Liukenematon tai biologisesti pysyvä tarkoituksellisesti valmistettu materiaali, jonka yksi tai useampi ulottuvuus tai sisäinen rakenne on 1–100 nanometriä. Kosmetiikassa käytetyt erittäin pienet partikkelit, nanomateriaalit, eroavat muussa teollisuudessa käytetyistä nanomateriaaleista. Eroa on muun muassa muodossa, molekyylirakenteessa ja käyttötarkoituksessa. Kosmetiikan nanomateriaalit ovat joko nanoemulsioita tai -pigmenttejä.

Nanomateriaaleja käytetään esimerkiksi aurinkosuojatuotteissa, ihovoiteissa sekä suuhygieniatuotteissa. Yleisimmin käytetty kosmetiikan nanomateriaali on aurinkosuojatuotteissa käytettävä titaanidioksidi (TiO2).

Nanomateriaalien turvallisuutta seurataan tarkasti

Kosmetiikkatuotteiden turvallisuus on EY:n kosmetiikka-asetuksen mukaan aina varmistettava ennen tuotteiden markkinoille saattamista. Tämä koskee myös nanomateriaaleja sisältäviä tuotteita.

Uusia nanomateriaaleja sisältävät tuotteet on ilmoitettava Euroopan komissiolle kuusi kuukautta ennen markkinoille saattamista. Mikäli herää epäilys jonkin nanomateriaalin turvallisuudesta, komissio pyytää riippumatonta turvallisuutta arvioivaa tiedekomiteaa (Scientific Committee on Consumer Safety) antamaan lausunnon kyseisen nanomateriaalin turvallisuudesta. Arvioinnissa otetaan huomioon tätä nanomateriaalia sisältävien kosmetiikkatuotteiden käyttötapa ja -määrä, jolloin saadaan kuva kokonaisaltistuksesta.

Eräitä ainesosia voi käyttää sekä nanomuotoisina että tätä suurempina partikkeleina. Kosmetiikkapakkauksen ainesosaluettelossa tulee ilmoittaa, jos tuote sisältää nanomateriaaleja. Nanomuotoiset ainesosat tulee merkitä sanalla “nano”, jolloin ainesosaluettelossa saattaa lukea esimerkiksi TITANIUM DIOXIDE (nano).

Case: Titaanidioksidi

Titaanidioksidia (TiO2) esiintyy sellaisenaan luonnossa mineraalina, kuten savena ja hiekkana. Sitä käytetään käytetään aurinkosuojatuotteissa sekä nanomuotoisena että ei-nanomuodossa ja hammastahnoissa.

Monissa tutkimuksissa on osoitettu, etteivät titaanidioksidin nanopigmentit imeydy ihon läpi. Tutkimuksissa, ml. eurooppalainen NANODERM -tutkimushanke, on todistettu myös, etteivät nanopigmentit imeydy terveen, auringon polttaman eikä myöskään rikkoontuneen, psoriasiksesta kärsivän ihon läpi. Lisäksi US FDA (Food & Drug Administration) ja eurooppalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, ettei titaanidioksidi nanokoossa aiheuta haittavaikutuksia, vaikka sitä injektoitaisiin suoraan verenkiertoon.

Titaanidioksidia käytetään aurinkosuojatuotteissa, koska

  • se heijastaa ja sirottaa UV-säteilyä ja suojaa näin ihoa auringon haittavaikutuksilta, kuten ihosyöviltä
  • sen primääripartikkelikoko on 10 nm, ja se on läpinäkyvää iholla.


Läpinäkyvyys tekee tuotteesta miellyttävämmän käyttää.

Katso myös tiedekomitean kuluttajille tehty tiivistelmä kosmetiikan nanomateriaalien turvallisuuden arvioinnista: The SCCS Guidance on the safety assessment of nanomaterials in cosmetics.

Mikromuovit

Cosmetics Europe (ml. Kosmetiikka- ja hygieniateollisuus ry) antoi vuonna 2015 Euroopan kosmetiikkateollisuudelle suosituksen luopua kosmetiikan mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä, koska nämä raaka-aineet ovat aiheuttaneet yleistä huolta osana vesiympäristön roskaantumista ja koska vaihtoehtoisia raaka-aineita on saatavilla. Mikromuovit (mikromuovihelmet) ovat tarkoituksella tuotteeseen lisättyjä, 5 mm tai pienempiä, veteen liukenemattomia, kiinteitä muovipartikkeleja, joita käytetään kuorivissa tai pesevissä poispestävissä kosmetiikkavalmisteissa ja jotka eivät ole biohajoavia vesiympäristössä. 

Cosmetics Europe seuraa jatkuvasti vuonna 2015 annetun suosituksen tehokkuutta. Mikromuovihelmien käyttö oli vähentynyt 82 % vuosien 2012-2015 aikana ja vuoden 2017 loppuun mennessä määrä oli vähentynyt jo 97,6 %. Tavoitteena on, ettei mikromuovihelmiä käytetä poishuuhdeltavassa kosmetiikassa enää 2020 jälkeen.

Lisää kosmetiikan mikromuoveista Cosmetics Europen sivuilta.

Ainesosalista ei kerro, sisältääkö tuote muoveja

Kosmetiikassa käytetään polymeerisiä raaka-aineita eri olomuodoissa. Ne voivat olla synteettisiä tai luonnosta peräisin. Samaa polymeeriä voidaan käyttää yhdessä tuotteessa nesteenä ja toisessa kiinteänä aineena. Suurin osa kosmetiikan polymeereistä ei ole muoveja, vaan ne ovat tuotteessa nesteenä. Jotta polymeeri olisi muovi, sen pitäisi olla paitsi kiinteä, myös muokattavissa lämmön ja paineen avulla.  

Kaikki muovit ovat siis polymeerejä, mutta kaikki polymeerit eivät ole muoveja.