Kosmetiikkalainsäädäntö on historiansa suurimmassa murroksessa. Se muuttuu lähivuosina merkittävästi ja lähenee kemikaalilainsäädännön kanssa. Muutoksia ohjaa EU:n kemikaalistrategia, jonka tavoitteena on kehittää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua. Tarkoituksena on päästä eroon haitallisimmista kemikaaleista ja yhdenmukaistaa kemikaalien vaaraperusteita arviointia. Lisäksi pohditaan, mikä olisi paras tapa antaa tuotteista tietoa niiden käyttäjille.
Kosmetiikkateollisuus tukee EU:n kemikaalistrategian yleistavoitteita ja tekee osansa kestävän tulevaisuuden puolesta. Tulevaisuuden lainsäädännön on kuitenkin oltava sellainen, joka säilyttää Euroopan kosmetiikkateollisuuden kilpailukykyisenä ja mahdollistaa jatkossakin tärkeiden arjen tuotteiden valmistuksen. Tämä edellyttää muutosten huolellista suunnittelua. Myös nykyiset toimivat käytännöt tulee ottaa huomioon.
EU:n kosmetiikka-asetukseen (1223/2009/EY) ehdotetut muutokset olivat kuulemisessa 21.6.2022 asti. Euroopan komission on määrä julkaista tämän vuoden loppuun mennessä asetusluonnos, joka näyttää suuntaviivat tulevaisuuden sääntelylle. Uudistettu kosmetiikka-asetus tulee voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyn jälkeen arviolta vuonna 2025. Jaamme tässä tekstissä joitakin näkemyksiämme lainsäädäntöön ehdotetuista muutoksista.
Kemikaalistrategia on tuonut keskusteluun uuden käsitteen ”välttämätön käyttö”, jonka sisältöä pohditaan vielä. Euroopan komission ajatuksena on ollut, että tiettyjä aineita saisi käyttää vain, jos käyttö on välttämätöntä yhteiskunnan tai terveyden kannalta. Haasteena on, kuka tai ketkä voivat määritellä välttämättömyyden. Kuka voisi päättää, onko esimerkiksi maali tai kosteusvoide välttämätön?
Mielestämme välttämättömän käytön käsite tulisi liittää vain kaikkein haitallisimpiin aineisiin, ei tuoteryhmiin. Aina, kun jonkin aineen käyttö voidaan todentaa turvalliseksi, ajattelun soveltaminen ei ole tarpeen. Euroopan kosmetiikkateollisuuden kattojärjestö Cosmetics Europe teetti keväällä 2022 selvityksen ”Cosmetics: Essentials for Our Daily Life”, joka osoittaa alamme tuotteiden merkityksen. Kosmetiikkaa tarvitaan henkilökohtaiseen hygieniaan, suojaamaan ihoa ja hiuksia – sosiaalisia vaikutuksiakaan ei voi väheksyä ja monelle se, että tuotteet saavat olon tuntemaan hyvältä ja mahdollistaa sosiaaliset kontaktit, on olennaista. Kukaan ei voi sanoa, ettei tällainen ole tarpeellista.
Turvallisuus on teollisuutemme kulmakivi. Vaikka kemikaalistrategian tavoitteena on turvallisuuden lisääminen, on syytä muistaa, että kosmetiikkalainsäädäntö jo nykyisellään rakentuu turvallisuuden ympärille. Maailman mittakaavassa EU:n kosmetiikka-asetus on ns. kultainen referenssi turvallisuusasioissa. Tästä ei olla valmiita tinkimään edes jatkossa eikä sektorikohtaisesta riskinarvioinnista haluta luopua. Kemikaalistrategia perustuu aineiden turvallisuuden suhteen vaara-ajatteluun, ei riskinarviointiin, jolla on mm. kosmetiikassa pitkä ja toimiva historia. Mikäli siirtyisimme nykyisestä ajattelutavasta toiseen suuntaan, tarkoittaisi tämä monen, turvallisen raaka-aineen käytön loppua ja olisi mahdotonta formuloida edes tavanomaisia vartalovoiteita, saati aurinkosuojatuotteita. Tällainen heikentäisi myös terveyden suojelua, jos markkinoilla ei olisi tarjolla esimerkiksi aurinkosuojatuotteita.
Yhtenä uutena elementtinä komissio selvittää digitaalisten pakkausmerkintöjen mahdollisuutta. Tämä on kannatettava aloite, koska nykyiset pakkausmerkinnät ovat olleet olemassa vuosikymmeniä ja ovat auttamatta jääneet jälkeen digitaalisesta kehityksestä. Myös eri lainsäädännöistä tulevat pakkausmerkintävaatimukset lisääntyvät ja toisaalta kestävän kehityksen mukaisesti pakkausmateriaalin määrää pyritään minimoimaan, mikä tukee digitalisaatiota. On kuitenkin järkevää selvittää asiaa perusteellisesti sidosryhmäyhteistyössä, jotta merkinnät kestävät aikaa.
Kosmetiikka-asetuksen uudistamisessa on siis monia asioita avoinna. Lähitulevaisuus näyttää, mihin suuntaan lainsäädäntö kehittyy. Tärkeää on luoda systeemi, joka palvelee niin teollisuutta, viranomaisia kuin kuluttajia. Tähän voidaan päästä vain hyvällä yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla.
Kirjoittajat
Eeva-Mari Karine
Twitter: @Eeppok
Sari Karjomaa
Twitter: @SKarjomaa