Etusivu » Ajankohtaista » Fluorihammastahna on oleellinen osa hyvää suuhygieniaa

Hammaslääkäriliiton mukaan hampaat kannattaa puhdistaa huolellisesti vähintään kaksi kertaa päivässä käyttämällä fluorihammastahnaa, koska säännöllisellä hampaiden pesulla voidaan parantaa merkittävästi suunterveyttä. Puhdistaminen estää hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta poistamalla bakteeriplakin hampaiden pinnoilta, hammasväleistä ja ienrajoista.[1] Hyvällä suuhygienialla on suuri merkitys myös isossa kuvassa, koska sen avulla saavutetaan Euroopan tasolla mittavia säästöjä terveydenhuollossa, vuosittain arviolta 4,5 miljardia euroa[2].

Hampaiden harjauksen merkityksestä on puhuttu vuosia ja monelle se on automaattinen osa arkirutiineja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta käy kuitenkin ilmi, ettei hampaidenpesu kaksi kertaa päivässä ole itsestäänselvyys: Suomessa naisista vain noin 80 % ja miehistä 60 % pesee hampaansa kaksi kertaa päivässä[3].

Omaa suuhygieniaa voi parantaa pesemällä hampaat riittävän usein. Tähän soveltuvia hammastahnoja on helposti saatavilla esimerkiksi päivittäistavarakaupoista ja apteekeista. Suurin osa kuluttajakaupassa myytävistä hammastahnoista on EU:n kosmetiikka-asetuksen (1223/2009/EY) mukaista kosmetiikkaa. Asetus määrää hammastahnojen turvallisuusvaatimuksista ja säätelee esimerkiksi sallitusta fluoripitoisuudesta. Kosmetiikka-asetuksen mukaiset hammastahnat ovat suurimmalle osalle kuluttajista riittäviä varmistamaan suun hygienian hyvän tason. Kuluttajakaupassa on saatavilla myös CE-merkittyjä hammastahnoja, jotka ovat lääkinnällisiä laitteita ja ovat usein erikoistarpeisiin, kuten vihloville hampaille, tarkoitettuja tuotteita.

Markkinoilla on myös reseptillä määrättäviä lääkehammastahnoja. Lisäksi apteekeista on saatavilla ilman reseptiä sairaanhoitajan, suuhygienistin, lääkärin tai hammaslääkärin suosituksella korkea fluoridista lääkehammastahnaa. Tällaisten valmisteiden käyttö vaatii siis ammattilaisen ohjausta.

Hammastahnojen tyypillinen koostumus

Kosmetiikkalainsäädännön mukaisten hammastahnojen koostumus vaihtelee, jotta voidaan vastata erilaisiin kuluttajien tarpeisiin. Tyypillisesti hammastahnat sisältävät sekä hiovia, peseviä, kosteutta ylläpitäviä ja säilöntäaineita sekä aromeja, väriaineita että fluoria.

Hiovat aineet (esim. Hydrated Silica) poistavat värjäytymiä ja plakkia ja kiillottavat hampaita. Niiden täytyy olla riittävän hiovia toimiakseen, mutta ne eivät saa vahingoittaa hammaskiillettä. Pesevät ainesosat (esim. Sodium Lauryl Sulfate) saavat aikaan hammastahnan vaahtoamisen, mikä auttaa irrottamaan ruoan jäämiä ja plakkia. Kosteutta ylläpitävät aineet (esim. Glycerin) antavat hammastahnalle rakenteen ja säilyttävät kosteuden, niin ettei hammastahna kuivu. Myös sakeutusaineita (esim. Cellulose Gum) käytetään antamaan rakennetta. Säilöntäaineet (esim. Benzyl Alcohol) puolestaan ehkäisevät bakteerien tai muiden mikrobien kasvua tuotteessa. Aromit (esim. Sucralose) ja väriaineet (esim. CI77891) saavat tahnan maistumaan ja näyttämään miellyttävältä. Maulla on oleellinen käyttöä lisäävä vaikutus. Hammastahnojen fluorilla on puolestaan hampaiden reikiintymistä ennaltaehkäisevä vaikutus.

Hammastahnojen turvallisuus

Yleistä turvallisuuskeskustelua hammastahnojen sisältämistä aineista käydään aika ajoin. On kuitenkin hyvä tietää, että kosmetiikkalainsäädännön ydin on tuoteturvallisuus, mikä tarkoittaa, että kaikkien tuotteiden turvallisuus on varmistettava lainsäädännön mukaisella riskinarvioinnilla ennen kunkin tuotteen markkinoille saattamista. Turvallisuusarvioinnin vaatimustenmukaisuudesta vastaa tuotteen vastuuyritys ja itse turvallisuudenarvioijalta vaaditaan myös laissa määrätty pätevyys.

Tuotteiden raaka-aineet ovat turvallisuuden keskiössä ja niiden on oltava turvallisia käyttökohteessaan. Joidenkin kosmetiikan aineiden, esimerkiksi hammastahnojen fluoriyhdisteet, turvallisuuden arvioinnista vastaa Euroopan komission riippumaton tiedekomitea SCCS. Kosmetiikka-asetuksen mukaiset pitoisuudet hammastahnojen fluoriyhdisteille vastaavat Suomessa voimassa olevaa Käypä hoito -suositusta[4].

Kosmetiikan valvovilla viranomaisilla – Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes – on oma roolinsa tuoteturvallisuudessa. Heillä on tarvittaessa oikeus tarkistaa tuotteeseen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot ja varmistua näin, että markkinoilla oleva tuote täyttää lain vaatimukset.

Eeva-Mari Karine
Twitter: @Eeppok


[1] Hammaslääkäriliitto, Hampaiden puhdistus, https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoa-suunterveydesta/hampaiden-ja-suun-puhdistus/hampaiden-puhdistus#.YkE9bepBxPY (viitattu 28.3.2022)

[2] Sosio-economic contribution of the European cosmetic industry 2019, Cosmetics Europe, s. 10

[3] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suun terveys, https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/terveys/suunterveys (viitattu 28.3.2022)

[4] Käypä hoito -työryhmä (karies), Fluorihammastahnan käyttösuositus, https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50078a.pdf (viitattu 28.3.2022)